Ammatillinen koulutus Suomessa

w
Ammatillinen
koulutus
Suomessa
CEDEFOP ■ Kansi ja taitto: Segno Associati, Italy Ammatillinen koulutus Suomessa
Tämän monografian tekoon ovat osallistuneet:
Heidi Bergström
Jukka Katajisto
Matti Kimari
Matti Kyrö
Elisa Rahikainen
Kaarle Sulamaa
Leena Walls
Marjatta Ögren
Opetushallitus, Helsinki
Hakaniemenkatu 2
FI-00530 Helsinki
Puh.+ 358 9 774 775
Fax +358 9 774 778 69
Sähköposti: etunimi.sukunimi@oph.fi
Internet: http://www.oph.fi
Monografia on toteutettu CEDEFOPin, Euroopan ammatillisen koulutuksen
kehittämiskeskuksen, nimissä ja myötävaikutuksella.
Projektikoordinaattori: Michael Adams
apulaisjohtaja Stavros Stavrou valtuuttamana
Ensimmäinen painos, 1997
Julkaisija:
CEDEFOP - Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus
Marinou Antipa 12, GR-57001 Thessaloniki
Puh+ 30 31 490 111
Fax+ 30 31 490 102
Sähköposti: info@cedefop.gr
Internet: http://www.cedefop.gr
Keskus on perustettu Euroopan Yhteisöjen neuvoston säädöksen (EEC) no 337/75
nojalla. Perustamissäädöstä on viimeksi täydennetty helmikuussa 1995 säädöksillä
(EC) no 251/95 ja (EC) no 354/95. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä
Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int).
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1998
ISBN 92-828-1914-0
© Euroopan yhteisöt, 1997
Tekstin jäljentäminen on sallittua, kuhan lähdetiedot mainitaan.
Printed in Italy JOHDANTO (CEDEFOP)
Tavoite ja kohderyhmät
Suomen ammatillisen koulutuksen järjestelmää koskeva kuvaus tuo uuden lisän
CEDEFOPin vuosina 1993 - 1996 julkaisemaan sarjaan, joka sisältää Euroopan unio­
nin maiden ammattikoulutusjärjestelmien kuvauksia. Julkaisusarjaa täydennetään
parhaillaan kolmen uuden jäsenvaltion sekä ETA-maiden vastaavanlaisilla kuvauksil­
la. Käsillä olevan julkaisun tavoitteena on antaa yleiskatsaus Suomen ammatillisesta
koulutuksesta, niin että asiasta kiinnostuneet - etenkin ulkomaalaiset - saisivat siitä
helposti käsityksen. Kohderyhmänä ovat kaikki EU:n samoin kuin sen jäsenvaltioiden
sekä niiden hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen palveluksessa olevat ammatillisesta
koulutuksesta vastaavat henkilöt - mutta myös muut ammatillisen koulutuksen
parissa työskentelevät henkilöt: alan tutkijat, ammatillisten koulutuslaitosten joh­
tajat sekä kouluttajat ja opettajat. Jotkut saattavat käyttää julkaisua viiteaineistona
työssään, toiset tutustua siihen vieraillessaan Suomessa opintomatkalla, kolmannet
taas tarvita raporttia laajemmin suunnitellessaan esim. eurooppalaista kahden- tai
monenvälistä hanketta.
Sisältöjä rakenne
Tämän julkaisusarjan teosten tarkoituksena on esitellä ammatillista perus- ja
jatkokoulutusta. Ammatillisen peruskoulutuksen esitykseen on liitetty tietoja koulu­
tuksen järjestämisestä, joka on eri maissa joko opetusministeriön tai työ- ja sosiaali­
ministeriön vastuulla. Ammatillisessa jatkokoulutuksessa on otettu huomioon sekä
työssäkäyville että työttömille järjestettävä koulutus, jota tarjoavat monet eri val­
tion elimet ja ministeriöt sekä lisäksi yksityiset tahot ja työmarkkinajärjestöt.
CEDEFOP on vahvistanut jokseenkin yksityiskohtaisesti julkaisusarjaan kuuluvien
raporttien rakenteen (ks. sisällysluettelo), mikä on myös rajoittanut niiden laajuutta.
Yhdenmukaisen rakenteen avulla on haluttu auttaa lukijoita vertailemaan EU:n eri
jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen järjestelmiä. Tämän raportin rakenne on
yleisesti ottaen aiemmin laadittujen kaltainen, joskin eräitä muutoksia on tehty.
Raporttiin on esimerkiksi lisätty laadullisia näkökohtia käsittelevä luku, joka sisältää
tietoa tutkintojärjestelmästä, kouluttajien koulutuksesta sekä opintoneuvonnasta.
Edellyttämme, että tulevien raporttien laatijat sekä ne, jotka saattavat nykyisiä
kuvauksia ajan tasalle, noudattavat tätä muutettua rakennetta, jotta lukijoiden olisi
helpompi tehdä järjestelmien välisiä vertailuja.
Raportin laatijan valinta ja yhteistyö
Julkaisusarjan toteuttaminen on ollut jokseenkin haasteellista. Tavoitteena on ollut,
että kunkin maan raportin kirjoittaa asianomaisen järjestelmän parissa työskente­
levä henkilö, kuitenkin niin, että ulkopuolistenkin on helppo sitä myöhemmin lukea.
Näin ollen raportin laatija valitaan esityksen kohteena olevasta maasta, ja hän voi
halutessaan kirjoittaa raportin äidinkielellään. CEDEFOP puolestaan on pyrkinyt ole­
maan raportin luonnosta koskevissa keskusteluissa ulkopuolisen roolissa ja kiin­
nittämään raportin laatijan huomiota seikkoihin, joita lukijakuntaa silmällä pitäen
on ollut aiheellista selventää.
CEDEFOP edellyttää, että raportin laatijoiden on neuvoteltava raportista sen luon­
nosvaiheessa eri osapuolten kanssa. Tämän vuoksi luonnos lähetetetään ammatilli­
sen koulutuksen järjestelmästä ja tarjonnasta vastaavien viranomaisten lisäksi myös
tärkeimmille työmarkkinajärjestöille. Raportin laadintatyöhön osallistuvat myös
asianomaisen maan CEDEFOPin hallintoneuvoston jäsenet. Raportin julkaiseminen ja saattaminen ajan tasalle
CEDEFOPin aikomuksena on julkaista raportit painettuina ­ niin kauan kuin sillä on
käytössään tähän tarvittavat varat ­ niiden alkuperäiskielellä sekä englannin, rans­
kan ja saksan kielillä. Erityistapauksissa joitakin raportteja saatetaan julkaista myös
muilla kielillä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että toisaalta käännös­ ja painatus­
työn edellyttämän ajan sekä toisaalta kuvauksen kohteena olevien järjestelmien
nopeiden muutosten vuoksi raportit eivät juuri koskaan ole täysin ajan tasalla.
Julkaisutyön nopeuttamiseksi CEDEFOP aikoo jatkossa julkaista raportit myös
sähköisessä muodossa sekä liittää ne (tai osia niistä) CEDEFOPin Internet­sivuille tai
mahdollisesti julkaista ne myös CD­ROM­levyinä. ­ Sähköisessä muodossa julkaistujen
raporttien etuna on myös se, että yleisö voi löytää niistä sellaista yksityiskohtai­
sempaa tietoa, jota tilanpuutteen vuoksi ei voida julkaista painetuissa versioissa.
Tähän liittyvät toimenpiteet on jo aloitettu, ja CEDEFOPin sisäiseen käyttöön on
perustettu kokeellinen tietokanta, jonka tavoitteena on myös helpottaa eri jäsenval­
tioiden välistä vertailua.
Huomautukset ja palaute
Kuten edellä todettiin, CEDEFOP on tietoinen monista erilaisista valinnoista, joita
sen on tehtävä julkaisusarjaa valmistellessaan. Olisimme erittäin kiitollisia, jos lukijat
kertoisivat mielipiteensä siitä, olemmeko tehneet raportin laajuuden, sisällön ja
rakenteen kannalta oikeita ratkaisuja. Otamme mielellämme vastaan lukijoiden
kommentteja kirjeitse, telefaksilla tai esim. sähköpostin välityksellä. Internet­sivuil­
lamme (http://www.cedefop.gr) on lyhyt kyselylomake. Toivomme teidän käyttävän
tätä tai samanlaista rakennetta kommentteissanne, sillä se helpottaa meitä saa­
maamme palautteen arvioinnissa.
Ammatillinen koulutus Suomessa
Suomen järjestelmä muistuttaa paljon muiden jäsenvaltioiden ­ erityisesti
Pohjoismaiden ­järjestelmiä. Erityisen kiinnostavaa on ollut havaita, että järjestelmä
on hyvin pitkälle moduloitu ja että Suomessa järjestetään paljon ammatillista
jatkokoulutusta. Kiinnostavaa on myöskin ollut havaita, että opetusministeriöllä ja
sen alaisena toimivalla opetushallituksella on keskeinen ­ jopa hallitseva ­ asema
ammatillisessa jatkokoulutuksessa mutta että myös työmarkkinajärjestöt vaikuttavat
siihen merkittävässä määrin. Vaikka ammatillista koulutusta Suomessa tarjotaankin
lähinnä oppilaitoksissa (ja vain harvoin yrityksissä) samalla korostetaan opetus­
suunnitelmien ja tutkintojen ajantasaistamista ja työpaikan tarpeiden toteuttamista
erityisesti uuden teknologian käyttöön liittyvien taitojen osalta. Myös taloudel­
lisuutta arvostetaan, ja järjestelmän hallin