Vihreä kirja Euroopan unionin ja AKT-maiden välisista suhteista 2000-luvun alussa

VIHREÄ KIRJA
Euroopan unionin
ja AKT-maiden
välisistä suhteista
2000-luvun alussa
Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja
mahdollisuudet EUROOPAN KOMISSIO
VIHREÄ KIRJA
EUROOPAN UNIONIN
JA AKT-MAIDEN
VÄLISISTÄ SUHTEISTA
2000-LUVUN ALUSSA
Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta
(http://europa.eu.int).
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1997
ISBN 92-827-9187-4
© Euroopan yhteisöt, 1997
Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähdetiedot mainitaan.
Printed in Germany Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille Esipuhe
Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren mai­ kointikykyä vilpittömän ja dynaamisen kumppanuuden nimis­
den välinen yhteistyö on peräisin yhteisön alkuajoilta. Lomen sä. Lomen jatkosopimus on riippuvainen pohjimmiltaan poliit­
yleissopimus, jolla on vuodesta 1975 alkaen säädelty kauppaan tisesta päätöksestä, ja tulevaisuudenn on vastat­
ja kehitysapuun liittyviä suhteita EU:n ja seitsemänkymmenen tava eurooppalaisten uusiin huolenaiheisiin ja AKT-maiden
AKT-maan välillä, on eräs unionin ulkoisen toiminnan huomat­ kansalaisten odotuksiin. Julkinen mielipide tukee EU:n aktiivis­
tavimpia ilmenemismuotoja. Kyseinen sopimus lakkaa olemas­ ta kehityspolitiikkaa paljon vahvemmin kuin yleensä halutaan
ta voimassa 29. helmikuuta 2000, ja sopimuspuolten väliset uskoa. On kuitenkin totta, että yleinen mielipide esittää tehok­
neuvottelut on aloitettava kahdeksantoista kuukautta ennen kuusvaatimuksen, johon meidän on ehdottomasti yhdyttävä.
kyseistä päivämäärää eli syyskuussa 1998. Viimeisten kahden­ Tämä tehokkuusvaatimus selittää vihreässä kirjassa erityisesti
kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden merkittävien muutos­ korostetun yhteistyön täytäntöönpanoa koskevien tavoitteiden
ten vuoksi EU:n ja AKT-maiden välisen suhteen tulevaisuutta ja sääntöjen tarkastelun.
on tarkasteltava uudesta näkökulmasta.
Tässä uudessa tilanteessa komissio katsoi, ottaen huomioon
Maailmanlaajuinen tilanne on perusteellisesti muuttunut. Uusia yhteisön lähes 25 vuotta kestäneen Lomé-kumppanuuden aika­
haasteita ilmenee, ja uudet seikat vaativat vastedes AKT-mai­ na saamat kokemukset, että EU—AKT-yhteistyötä koskevat
den ja itse EU:n huomiota. lähitulevaisuuden institutionaaliset määräajat tarjoavat tilaisuu­
den tämän suhteen tulevaisuuden syvälliseen harkintaan sekä
avoimen ja konkreettisen keskustelun käynnistämiseen. Unionin on taattava läsnäolonsa kaikkialla maailmassa, jossa on
nykyisin useita valtakeskuksia. Se pyrkii kehittämään ulkoista
identiteettiään harjoittamalla tehokkaampaa ja kokonaisvaltai­ Vihreä kirja vastaa näihin odotuksiin. Siinä esitetään tärkeim­
sempaa yhteistä uiko- ja turvallisuuspolitiikkaa, tehokasta ja pien keskustelunaiheiden yhteenveto ja analysointiasiakirja,
eriytettyä kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja markkinoiden avautu­ joka on jaettu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa arvioidaan
miseen tähtäävää monenvälistä kauppapolitiikkaa sekä noudat­ menneisyyttä ja käsitellään tärkeimpiä poliittisia, taloudellisia
tamalla neuvoteltuja yhteisiä sääntöjä. ja yhteiskunnallisia suuntauksia, ja toisessa osassa esitellään
vaiheet ja vaihtoehdot EU—AKT-kumppanuuden elvyttämi­
AKT-maiden elinolot ovat terveyden, koulutuksen ja välttämät­ seksi ja sen saattamiseksi uudelleen niin asianmukaiseksi ja
tömien palvelujen saannin osalta parantuneet huomattavasti. tehokkaaksi, että 2000-luvun haasteisiin pystytään vastaamaan.
Tarkoituksena ei ole pyyhkiä pois menneisyyttä: Tietty määrä Kokonaistilanne on kuitenkin yhä kriittinen: viidestäkymme­
nestä vähiten kehittyneestä maasta 41 sijaitsee AKT-maiden suuntauksia, tavoitteita ja politiikkoja on vahvistettava ja luji­
alueella. Näiden maiden osallistuminen kansainväliseen kaup­ tettava Lomen yleissopimuksen mukaiseen yhteistyöhön liitty­
paan on marginaalista, ja niiden köyhtymistä koskevat näkymät vien vaikeuksien ja onnistumisten objektiivisen analysoinnin
perusteella. Unionilla on eräitä vahvuuksia, joita on korostetta­ovat erityisen huolestuttavia.
va. Sen kokonaisvaltainen lähestymistapa, sen tiivis sitoutumi­
Taloudelliseen syrjäytymiseen liittyy eräissä AKT-maissa sosi­ nen alakohtaisiin politiikkoihin, sen voimakas läsnäolo paikan
päällä, sen kyky luoda tiettyjä politiikkoja tai vaikuttaa tiettyi­aalinen syrjäytyminen sekä väkivaltaisuuksien ja aseellisten
hin menettelyihin — mikä ilmenee sen ehdotuksista uudek­selkkausten lisääntyminen. Näistä aiheutuu usein kehityspoli­
tiikkoja uhmaavia inhimillisiä katastrofeja, jolloin kansainväli­ si ehdollisuusmenettelyksi — todistavat sen jatkuvasta pyrki­
sen yhteisön pyrkimykset on suunnattava kiireelliseen toimin­ myksestä parantaa yhteistyön kokonaisvaikutusta.
taan ja kriisien hallintaan.
Euroopan unionin ensimmäisenä tavoitteena on oltava köyhien
Eräät, onneksi yhä useammat maat ovat kuitenkin kehittäneet väestönosien auttaminen sopeutumaan taloudelliseen ja yhteis­
poliittisia ja taloudellisia voimavarojaan, jotka antavat niille kunnalliseen elämään ja AKT-maiden auttaminen yhdentymään
uusia mahdollisuuksia niiden suhteissa ulkopuolisiin, erityises­ maailmantalouteen. Yhteistyötoiminnan on tästä syystä oltava
ti eurooppalaisiin, yhteistyökumppaneihin. avoin uusille yhteistyöaloille ja uusille toimijoille, jotka ovat
peräisin kansalaisyhteiskunnasta ja erityisesti yksityiseltä sek­
Unionin on kyettävä reagoimaan moniin erilaisiin tilanteisiin, torilta.
eikä ainoastaan siksi, että erityisesti köyhimpien maiden kanssa
kannettava yhteisvastuu on erottamaton osa sen identiteettiä, Vihreän kirjan tavoitteena on antaa miettimisen aihetta, herättää
vaan myös sen vuoksi, että unionilla on lyhyen, keskipitkän ja laajaa keskustelua ja valmistella niiden yhteistyökumppanien
pitkän aikavälin tavoitteita, jotka edellyttävät toiminta- ja enna- välistä vuoropuhelua, joita Lomen yleissopimuksen päättymi-Esipuhe
nen koskee. Se on osoitettu kaikille kehitystyön toimijoille. ja AKT-maiden välisessä suhteessa. Postkolonialistinen vaihe
Siinä ei anneta virallista ehdotusta, eikä esiteltyjen vaihto­ päättyy, mutta AKT-maita koskeva erityisvastuu säilyy vihreäs­
sä kirjassa esille tuotujen perustavanlaatuisten syiden vuoksi. ehtojen luettelo vaikuta ehdotuksiin, joita komissio voi
halutessaan tehdä. Se on osa harkinta- ja neuvottelumenette­ AKT-mailla on 2000-luvun kynnyksellä ehkä ensimmäistä ker­
lyä, joka on jo johtanut erilaisiin seminaareihin, tapaamisiin ja taa lupaavat kehitysmahdollisuudet, mutta autonomia ja hallin­
julkaisuihin. torakenteiden kestävyys joutuvat samalla kovaan koetukseen.
Nyt ei ole sopiva aika vähentää pyrkimyksiä tai madaltaa kump­
Tämän keskustelun perusteella komissio esittelee uutta kump­ panuuden laatua, vaan päinvastoin on lisättävä poliittista vaate­
panuutta koskevia ehdotuksia neuvostolle osoitettavassa tiedon­ liaisuutta, ilmaisun jaloimmassa merkityksessä.
annossa, jossa tehdään ehdotus neuvotteluvaltuuksista.
Tavoitteemme on selkeä: elvyttää Euroupan unionin ja
AKT-maiden välistä suhdetta sekä tarjota sille uusia pyrki­
myksiä ja suurempia onnistumisen mahdollisuuksia.
Euroopan unionin identiteetin olennainen osa ilmenee yhä EU:n Professori J. de Deus Pinheiro Tärkeimmät keskustelunaiheet
Myös ulkosuhteissaan, kehittyvien ja siirtymävaiheessa olevien Maailma on muuttumassa perinpohjaisesti. Itäblokin luhis­
tuminen ja idän ja lännen välisen ristiriidan päättyminen mullis­ maiden osalta Euroopan unioni on sitoutunut joukkoon uusia
tivat kansainvälisen poliittisen ja taloudellisen elämän sekä aloitteita.
käynnistivät yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin perustuvan luji­
tetun yhteistyön, mutta johtivat myös geostrategisten etujen Se on tehnyt assosiointisopimuksia